16. syys, 2015

Vedenhaltijan opetus

Keijut, perhoset, oravat ja koko metsän väki säntää pienen lammen rantaan. "Mitä ihmettä täällä tapahtuu?" Väki kuiskailee ihmeissään. Lammen pinta pulppuaa, sihisee ja suhisee. Yht`äkkiä Vedenhaltija pulpahtaa pintaan ja naama punaisena ähkäisee: "Mitä te siinä tollotatte?" Metsänväki säikähtää. Sinne tänne väki säntäilee; yksi loikkaa kiven taa, toinen luikahtaa pensaaseen. Hännät vilahtaa ja viiksikarvat tärisee. "Noh, noh väki, älkäähän nyt säikähtäkö. Tulkaa tänne", rauhoittelee Vedenhaltija. Väki arkaillen kysyy: "Kerro, kerro meille mikä sinulla on. Oletko sinä sairas?"

"Joku ihmislapsi heitti rikkinäisen pullon lampeen. Olin päiväunilla, kun pullo kopsahti minun päähäni", sanoi Vedenhaltija näyttäen samalla isoa punaista pattia otsassaan. "Ai, ai sattuu!" Metsänväkeä alkaa naurattamaan, mutta Vedehaltija siihen vihaisena:"Mitä tästä opimme? Ettei saa heittää rikkinäisiä pulloja luontoon." Hieman rauhoittuneena hän jatkaa: "No niin lapsukaiset, menkäähän jo kotiin. Kaikki on pian kunnossa. Keijut ja haltijat kyllä hoitavat minut kuntoon. Heillä on omat pienet konstinsa. Ne salaiset lääkeyrtit."

Pian lammen ranta rauhoittui. Aurinko paistoi, linnut lauloivat ja metsänväki oli mennyt koteihinsa. Mutta Metsänhaltija teki omiaan. Hän hautasi rikkinäisen pullon syvälle kiven koloon ja siveli keijujen antamaa taikapölyä kiven pintaan. Niin rikkinäinen pullo muuttui kiveksi.                                                                                                                                     ( (Oletko sinä löytänyt sen kivenkolon?)

Oskarille 11.10. 2006 Paula Jääskeläinen